keskiviikko 2. elokuuta 2017

Pärisevää lomailua, osa 2.

From Malmö, Sweden to Rømø, Denmark

Malmö on nähty pari kertaa ennenkin, joten ei siitä juurikaan sen enempää. Hieno ja viihtyisä kaupunki. (enemmän tietoa löytyy Asian vierestä -lomablogistani vuodelta 2016)

Yövyimme Comfort Hotellissa heti rautatieaseman takana. Hyvä hotelli, joskin Wi-Fi oli surkea.

Comfort Hotel yrittää olla rock. En kokeillut, mutta taitaa olla feikkivahvareita...
Malmössä on järjettömän kokoisia hämppiksiä. Huh!
Jos hämähäkit ovat suuria, niin suuria ovat myös kasviseinät. Tämä ei edes mahtunut kuvaan. Upea kasviseinä löytyy Caroli-nimisestä ostarista.
Maanantai 31.7. oli lähtöpäivä kohti Tanskaa ja Rømøn saarta. (välimatka: 346 km)

Kohta mennään. Go west...
Ja sitten pettymys. GoPron pidike oli ottanut hittiä laukussa ja oli rikki, joten en ole voinut kuvata ajomatkoilla goproolla mitään. Shit.

Damnit! Olisin halunnut ottaa ajokuvia/videoita Tanskan silloista.
  
Tauolla Snoghøjn tienoilla, kolmas silta ylitettynä. Eli varsinaisen mantereen puolella siis ollaan.

Rømø on Vattimeressä oleva 129 km² saari Tanskan länsirannikolla. Jaa, mikä ihmeen Vattimeri? No, se taas on vuorovesialue Pohjanmeressä ja se ulottuu aina Tanskasta Alankomaihin asti. Isolta osin se on luonnonsuojelualuetta.

Rantaa. Sitä sitten riittää. En ole koskaan nähnyt yhtä leveää hiekkarantaa, vaikka rantoja on tullut nähtyä.
Tässä vaiheessa oltiin kävelty hiekkarannalla jotain 600 metriä kohti merta ja kuten näkyy, rantaviivalle on vieläkin matkaa. Se on siis noiden horisontissa olevien autojen takana, n. 70 metriä niiden edessä.
Iso suositus rantalomakohteeksi. Luonnollisesti sää ei ole ihan niin vakaa kuin etelämpänä Eurooppaa, joten se kannattaa pitää mielessä.

Iloinen jengi kohteessa.
Hotellimme oli Lakolk nimeltään ja siellä sai pelata ilmaiseksi biljardia. Kyllä. Ilmaiseksi. Biljardia. :)
Aurinko laskee dyynien taakse. Tämä on paikka, jonne tulemme uudestaan ja pidemmäksi aikaa. Se on varma.
Keskiviikko-aamu ja kamat ovat taas pakattu.
Seuraavaksi matka jatkui kohti Saksaa ja Kiel'iä. (välimatka: 169 km). Pikkuteitä pöristeltiin. jos joku Tanskanmaalla yllätti, niin se oli maissipeltojen määrä. 

Tanskalaisella taukopaikalla kasvaa karhunvatukkaa. 
Tässä ei nyt sattunut taustalle sitä maissipeltoa vaan perunaa. Matkaa Kiel'iin oli tästä jotain 50 km.
Ja Kiel'issä siis ollaan. Siitä sitten kai seuraavaksi. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti