Asian vierestä (lomablogi). VI

Kuuma!

22.7.2015 (23.7.)

I´m not done yet. Let the blog continued.

Edelleen, hyvät ystävät, Cattolicassa. Ja edelleen paikallinen hellejakso jatkuu. Joka ainoa päivä elohopea kipuaa reippaasti +30 Celcius asteen yläpuolelle. Yle kertoi, että nyt on kuuminta tällä alueella 136 vuoteen. Okei. Selvä. Kyllä se sopii.

Eilen ajattelin, että nyt voisi vihdoin käydä leikkimässä vähän turistia ja heitin kameralaukun olalle ja suuntasin vaimoni kanssa iltapäivän auringonpaisteeseen.

En nyt sanoisi, että se oli virhe. Mutta... Jumalauta, että oli kuuma!

Kello oli jotain hieman yli kaksi iltapäivällä ja päivän kuumin hetki alkamassa. Kävelimme Cattolican satamaa kiertävää ”boardwalk´ia” pitkin, koska ajattelin ikuistaa kameralla hienoja maisemia ja upeita yksityiskohtia.

Aurinko oli eri mieltä. Aurinko oli sitä mieltä, että voithan sinä, pohjoisen kalpea poika yrittää...

Noin 15 minuutin jälkeen, roikotettuani järkkäriä kaulassa ja hikoiltuani vaatteet märiksi, päätin, ettei tästä mitään tule. Ei yksinkertaisesti jaksa. Korotetulla jalankulkuväylällä ei ollut mitään mahdollisuutta päästä varjoon. Jossain vaiheessa huomasin, että kaulassani roikkuva kamera oli niin kuuma, että siihen oli jo epämiellyttävää koskea. Se oikeasti lähes poltti sormia!

No, tässä pari räpsyä kuitenkin. 

                                                   Pirates of... what ever.

                      James ”Sonny” Crockett ja Ricardo ”Rico” Tubbs ovat mestoilla.

                                                        Ready... Steady... Go!
Koko 15 km pitkä hiekkaranta, aina Riminiltä tänne Cattolicaan, päättyy taustalla näkyviin kukkuloihin. Monte San Bartolon luonnonsuojelualue

                                                              Rusty love.
                       Toivottavasti ihmissuhteet sietävät merivettä lukkoja paremmin.

Siesta on hieno sana ja hieno tapa. Se tulee latinasta sanasta ”sexta”, joka merkitsee keskipäivää vastaavaa kuudetta kanonista hetkeä. (kanoninen taas tarkoittaa, että jokin on kirkolliskokouksen säätelemä, ei maallisen oikeusjärjestelmän).

Siesta = lounasruokailun jälkeen vietetty lepoaika, klo 12-15. Tutkimuksissa on muuten osoitettu, että ihmisillä on tähän geneettinen taipumus.

No, niin... Tarkoitukseni oli siis valistaa, ettei kannata todellakaan - juuri tuohon kellonaikaan - lähes +40 asteen helteessä vaeltaa paikasta toiseen, vaan pysyä ilmastoidussa hotellihuoneessa ja ottaa ns. elbaa. Viettää siestaa.

                                    Siree... Syree... Seireenien suihkulähde.

Illat ovat parasta. Lämpötila laskee siedettävälle tasolle. Hotellien kattojen ylle nousee huomattavan keltainen uusi kuu. (Ei se Suomessa niin keltaiselta näytä). Ihmiset lähtevät liikkeelle ja joka paikassa soi musiikki. On hälinää ja on tungosta.

Cattolica on siinä suhteessa parempi kuin Rimini. Täällä on selkeä keskusta kävelykatuineen ja palveluineen.

      Suomalaisen katsastusmiehen märkä uni. Tässä mallissa on tummennetut ikkunat.

 

Lakritsijuomaa ja limoncelloa

 

Kun iltaisin lähtee täällä syömään, kannattaa vältellä ajankohtaa 19:30-21:00. Silloin kaikki paikat ovat täynnä ja palvelu hidasta. Me söimme (jo toiseen kertaan) ravintolassa nimeltään: L'Anfora, mistä kuvakin on. Menimme vasta klo 22 jälkeen ja palvelu olikin sitten mitä parhainta. Ja ruoka myös. Erinomainen mesta.

                              Eat your heart out, Finnair wheel!

                                                                   Mojito!

 

Kanava. Väittävän sen kuitenkin olevan joki. Fiume Tavollo.

 

"Joen" yli pääsee kätevästi tällaisella minilautalla 0,40€ taloudelliseen hintaan.

Nyt on torstai ja viimeinen päivä Cattolicassa. Vielä kerran suuntaamme rannalle ja huomenna taas matkamme jatkuu kohti Milanoa. Vatsatautiepisodesta huolimatta lomailu täällä Adrianmeren rannalla on ollut antoisaa. 

To be continued.